Kansainvälisen toiminnan vaikuttavuus valmistuneen opiskelijan näkökulmasta

Krista Koivisto, Aisha Benahmed, Tuuli Latva-Teikari & kiteeläiset

More than your evidence, Reykjavik

Is­tuim­me Kal­li­o­vuor­ten ku­pees­sa lei­ri­tu­len ää­res­sä ka­na­da­lais­ten kans­sa. Olim­me viet­tä­neet en­sim­mäi­sen päi­vän kan­sain­vä­li­ses­sä yh­tei­sös­sä tu­tus­tu­en toi­siim­me ja kult­tuu­rei­him­me. Muis­tan ih­me­tel­lee­ni päi­väl­lä mie­les­sä­ni, mik­si lu­ki­o­lais­ten pi­tää leik­kiä koko päi­vä eikä suo­ma­lais­ten an­ne­ta olla mie­lui­sel­la ta­val­laan taka-alal­la hil­jaa. Il­lal­la nuo­ti­on ää­res­sä syy tuo­hon poh­din­taan sel­ke­ni; jou­kos­sam­me val­lit­si yh­teis­hen­ki ja meis­tä oli tul­lut tii­mi. Kun toi­mi­taan tii­mis­sä ja pu­hal­le­taan yh­teen hii­leen, saa­daan myös tu­lok­sia ai­kaan. Nämä tu­lok­set voi­vat nä­kyä pro­jek­tin an­si­os­ta niin oman kou­lun yh­tei­sös­sä kuin yh­den osal­lis­tu­jan lop­pu­e­lä­mäs­sä.

Osal­lis­tu­mi­se­ni Fi­nAl –pro­jek­tiin oli yksi lu­ki­o­ai­ka­ni par­haim­mis­ta pää­tök­sis­tä. Se on muo­van­nut pol­ku­a­ni mo­nel­la ta­val­la, an­ta­nut elä­mää­ni ys­tä­viä ja muis­to­ja lop­pu­e­lä­mäk­si ja avan­nut sil­mä­ni uu­del­le ajat­te­lul­le. Kaik­ki, ku­ten minä, ei­vät var­mas­ti­kaan huo­maa pro­jek­tin vai­ku­tuk­sia it­seen­sä vä­lit­tö­mäs­ti, mut­ta myö­hem­min poh­dit­ta­es­sa voi näh­dä mo­nia mer­ki­tyk­sel­li­siä asi­oi­ta. Se­mi­naa­rim­me Reyk­ja­vi­kis­sa pa­laut­ti mie­leen mo­nia seik­ko­ja, jot­ka tot­ta to­si­aan­kin ovat Fi­nAl –pro­jek­tin an­si­o­ta.

Lu­ki­o­ai­ka­na oli sel­vää, että pro­jek­tiin osal­lis­tu­neis­ta suo­ma­lai­sis­ta tuli oma ryh­män­sä. Sei­nä­jo­el­le juu­ri muut­ta­nee­na ulko­paik­ka­kun­ta­lai­se­na oli hel­pot­ta­vaa huo­ma­ta, että jou­kos­ta löy­tyy sa­man­hen­ki­siä ih­mi­siä ja kou­lus­sa oli tut­tu­ja joil­le men­nä jut­te­le­maan. Pro­jek­ti oli osal­lis­tu­jien­sa kes­kuu­des­sa oma jut­tun­sa, ja olim­me kaik­ki ko­ke­neet sa­man. Ko­ke­muk­set ja muis­tot yh­dis­tä­vät. Li­säk­si pro­jek­tin kaut­ta py­sy­viä ys­tä­vyys­suh­tei­ta on syn­ty­nyt myös ka­na­da­lais­ten kans­sa ja on ol­lut hie­noa huo­ma­ta että aika, väli­mat­ka ja kie­li­erot ei estä näi­den ys­tä­vyyk­sien jat­ku­mis­ta.

En­nen pro­jek­tia vi­ha­sin esiin­ty­mis­tä ja ha­lu­sin py­sy­tel­lä taka-alal­la. Ka­na­das­sa myös me suo­ma­lai­set jou­duim­me avaa­maan suum­me ja ole­maan esil­lä, ja tä­män an­si­os­ta sain­kin hui­man pal­jon roh­keut­ta it­se­ni il­mai­suun. Pu­hu­mi­nen ylei­sön edes­sä al­koi kiin­nos­ta­maan, ja Suo­meen pa­la­tes­sa­ni huo­ma­sin­kin osal­lis­tu­nee­ni puhe­kil­pai­luun ja me­nes­ty­vä­ni hy­vin. Kiin­nos­tuk­set ura­va­lin­nas­ta vaih­tui­vat, ja täl­lä het­kel­lä opis­ke­len oi­keus­tie­det­tä. Ky­sei­sel­lä alal­la it­sen­sä il­mai­se­mi­nen, omien kan­to­jen va­kuut­ta­vas­ti il­mai­se­mi­nen ja pu­hu­mi­nen ovat olen­nai­ses­sa osas­sa ja koen, että Fi­nAl on omal­la ta­val­laan tuo­nut mi­nut tän­ne.

Mikä ot­taa, myös an­taa. Kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta on huip­pua ja aion jat­kaa sitä myös ny­kyi­sis­sä opin­nois­sa­ni!

Kris­ta Koi­vis­to, Sei­nä­joen lu­kio

Minä osana kansainvälisyyttä

Ki­pi­nä kan­sain­vä­li­syy­teen syt­tyi jo lu­ki­on alus­sa, kun sain mah­dol­li­suu­den osal­lis­tua pari viik­koa kes­tä­vään Hol­lan­ti-pro­jek­tiin. Kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta toi kou­lu­käyn­tiin uut­ta mo­ti­vaa­ti­o­ta sekä ins­pi­raa­ti­o­ta: tu­tus­tuin uu­siin ih­mi­siin, kie­le­ni ke­hit­tyi ja en­nen kaik­kea sain val­ta­vas­ti ai­nut­laa­tui­sia ko­ke­muk­sia. Jo 16-vuo­ti­aa­na pää­tin­kin, että kan­sain­vä­li­syys tu­li­si aina ole­maan osa mi­nua. Osal­lis­tuin lu­ki­os­sa eri­lai­sil­le mat­koil­le sekä läh­din edus­ta­maan kou­lu­am­me Ka­na­das­sa jär­jes­tet­tä­vään Fi­nAl-pro­jek­tiin. Kan­sain­vä­li­syys on muut­ta­nut ajat­te­lu­ta­paa­ni huo­mat­ta­vas­ti – olen pal­jon avoi­mem­pi ja us­kal­lan tart­tua het­keen ot­ta­en sii­tä kai­ken hyö­dyn irti. Olen myös en­tis­tä enem­män kiin­nos­tu­nut eri kult­tuu­reis­ta sekä toi­min­ta­ta­vois­ta, ja us­kon, että kan­sain­vä­li­sel­lä yh­teis­työl­lä voi­daan saa­da ih­mei­tä ai­kai­sek­si.

Kan­sain­vä­li­syys jat­kui en­tis­tä vah­vem­pa­na lu­ki­on jäl­keen­kin. Läh­din Alan­ko­mai­hin kor­ke­a­kou­lu­vaih­toon, mis­sä opis­ke­lin kan­sain­vä­lis­tä mark­ki­noin­tia op­pien työs­ken­te­le­mään moni­kult­tuu­ri­ses­sa työ­ym­pä­ris­tös­sä. Vaih­don jäl­keen koin, että mat­ka­ni kult­tuu­rien pyör­teis­sä oli vie­lä kes­ken, min­kä vuok­si läh­din ta­kai­sin Ams­ter­da­miin työs­ken­te­le­mään si­säl­lön­tuot­ta­ja­na glo­baa­lis­sa mat­ka­toi­mis­tos­sa. Työs­sä opin, kuin­ka pal­jon haas­tei­ta sekä mah­dol­li­suuk­sia glo­ba­li­soi­tu­va maa­il­ma tuo yri­tyk­sel­le, ja olen val­mis ra­ken­ta­maan tu­le­vai­suu­te­ni näi­den ele­ment­tien ym­pä­ril­le.

Olen eh­dot­to­mas­ti sitä miel­tä, että into kan­sain­vä­li­syy­teen on kas­vat­ta­nut mi­nua ih­mi­se­nä, ja sen an­si­os­ta olen pääs­syt tä­hän pis­tee­seen. Olen pa­lan­nut Suo­meen jat­ka­maan opin­to­ja­ni, mut­ta kan­sain­vä­li­set ko­ke­muk­se­ni ovat ri­kas­tut­ta­neet niin tai­to­tie­to­ja­ni kuin omaa iden­ti­teet­ti­ä­ni. Van­kan osaa­mi­sen li­säk­si mi­nul­le on ker­ty­nyt tu­han­sia ta­ri­noi­ta ja­et­ta­vak­si ym­pä­ril­lä­ni ole­vil­le ih­mi­sil­le. Olen saa­nut ys­tä­viä ym­pä­ri maa­il­maa, ja di­gi­taa­li­sen maa­il­mam­me an­si­os­ta pys­tyn pi­tä­mään hei­hin yh­teyt­tä sa­mal­la lail­la kuin ys­tä­vii­ni Suo­mes­sa.

Tuu­li Lat­va-Tei­ka­ri, Sei­nä­joen lu­kio

Uut­ta lu­ki­o­ta ra­ken­ta­mas­saLu­ki­oi­den ke­hit­tä­mis­ver­kos­ton jul­kai­su #14.4.2018