Opettajat yhteisvoimin lukiokurssia toteuttamassa

Pekka Peura, Meri-Maaria Kivekäs ja Anne Rongas, Viisari-hanke

Opettajat yhteisvoimin lukiokurssia toteuttamassa

Pek­ka Peu­ra, Meri-Maa­ria Ki­ve­käs ja Anne Ron­gas, Vii­sa­ri-han­ke

Lu­ki­o­kurs­sin ar­vi­oin­nin suun­nit­te­lus­sa mie­ti­tään ta­voit­tei­ta, kei­no­ja, ar­vi­oin­nin eri teh­tä­viä, eri hen­ki­löi­den roo­le­ja ar­vi­oin­nis­sa ja oi­ke­aa ajoi­tus­ta. Näi­tä on en­sin hyvä jä­sen­tää ko­ko­nai­suu­des­ta kä­sin. Ku­va­sim­me vuo­si­na 2015-2017 to­teu­te­tus­sa lu­ki­on ar­vi­oin­ti­kult­tuu­rin ke­hit­tä­mis­han­ke Vii­sa­ris­sa lu­ki­o­kurs­sin ko­ko­nai­suut­ta kaa­vi­o­ku­val­la. Tä­män ar­tik­ke­lin esi­merk­ki ker­too, mi­ten sys­tee­mi­sel­lä, ko­ko­nai­suu­des­ta läh­te­väl­lä suun­nit­te­lul­la voi­daan löy­tää uu­sia yl­lät­tä­viä mah­dol­li­suuk­sia hyö­dyn­tää käy­tös­sä ole­via ih­mi­siä, hei­dän ai­kaan­sa ja osaa­mis­taan sekä tek­no­lo­gi­aa.

Lukiokurssin aikajana ja arvioinnin suunnittelun elementit
 

Lu­ki­o­kurs­sin ajal­li­nen työs­tä­mi­nen ete­nee niin, että en­nen kurs­sin al­kua opet­ta­ja te­kee val­mis­te­lu­ja. Hä­nel­lä voi olla apu­naan ko­ke­muk­sia edel­li­sil­tä kurs­seil­ta ja opis­ke­li­jois­ta­kin voi olla en­nak­ko­tie­to­ja. Aine­ryh­mit­täin saa­te­taan teh­dä opet­ta­jien yh­teis­suun­nit­te­lua ja muu me­neil­lään ole­va ke­hit­tä­mis­työ voi olla apu­na kurs­sin val­mis­te­lus­sa.

Kurs­sin aika­ja­nal­le aset­tuu kol­men­lais­ta ar­vi­oin­ti­muo­toa: läh­tö­ta­soa ja läh­tö­ti­lan­net­ta sel­vit­tä­vä di­ag­nos­ti­nen ar­vi­oin­ti, op­pi­mis­ta edis­tä­vä for­ma­tii­vi­nen ar­vi­oin­ti ja osaa­mis­ta ar­vi­oi­va sum­ma­tii­vi­nen ar­vi­oin­ti. Näyt­töä osaa­mi­ses­ta voi ker­tyä jo kurs­sin ku­lu­es­sa, jos arvo­sa­naan vai­kut­ta­via ar­vi­oi­ta­via teh­tä­viä pa­lau­te­taan kurs­sin ku­lu­es­sa. Ai­em­pia tie­to­ja ja op­pi­mi­sen edel­ly­tyk­siä voi­daan pun­ta­roi­da myös kurs­sin ku­lu­es­sa siir­ryt­tä­es­sä osi­os­ta toi­seen. Pää­sään­töi­ses­ti pai­no kurs­sin ai­ka­na on op­pi­mis­ta edis­tä­väs­sä for­ma­tii­vi­ses­sa ar­vi­oin­nis­sa.

Lu­ki­o­kurs­seil­la tie­dot li­sään­ty­vät, mut­ta sa­mal­la opi­taan myös laa­ja-alai­sem­pia osaa­mi­sia, tie­tä­mi­sen ja opis­ke­lun tai­to­ja. Kurs­sin ta­voit­teet ra­ken­tu­vat si­säl­tö­ta­voit­teis­ta ja tai­dol­li­sis­ta ta­voit­teis­ta. Si­säl­tö­jen hah­mot­ta­mi­nen on lu­ki­o­lai­sel­le it­sel­leen sel­ke­äm­pää kuin tai­dol­lis­ten ta­voit­tei­den hah­mot­ta­mi­nen. Kui­ten­kin jäl­kim­mäi­sen pai­no­arvo on kas­va­nut ja on­kin tär­ke­ää op­pia tie­to­jen rin­nal­la sitä, mi­ten ku­ta­kin ai­het­ta opi­taan jat­kos­sa ja mi­ten minä itse kas­van ja ke­hi­tyn tä­män ai­heen op­pi­ja­na. Myös yh­tei­söl­li­nen työs­ken­te­ly on vah­vas­ti laa­ja-alais­ten tai­to­jen kes­ki­ös­sä ja sitä op­pii har­joit­te­le­mal­la.

Ar­vi­oin­nin teh­tä­viä ovat muun mu­as­sa en­na­koin­ti, pa­laut­teen an­ta­mi­nen, op­pi­mi­sen oh­jaa­mi­nen, mo­ti­voin­ti ja opis­ke­li­joi­den op­pi­mi­sen tu­ke­mi­nen sekä arvo­sa­nan osal­ta myös va­li­koin­ti ja kont­rol­loin­ti. Opet­ta­jan ja lu­ki­o­lais­ten vä­li­nen kes­kus­te­lu eri­tyi­ses­ti kurs­sin alus­sa aut­taa opis­ke­li­jaa ym­mär­tä­mään ar­vi­oin­nin mer­ki­tys­tä. Peli­sään­nöis­tä ja me­net­te­ly­ta­vois­ta on hyvä so­pia lu­ki­o­lais­ten omia aja­tuk­sia kuun­nel­len ja tätä kes­kus­te­lua on hyvä käy­dä kurs­sin ede­tes­sä, sil­lä moni lu­ki­o­lai­nen ko­kee, ett­ei heil­lä ole vie­lä ar­vi­oin­nis­ta oi­kein sa­not­ta­vaa kurs­sin alus­sa. Myös opet­ta­ja voi ref­lek­toi­da kol­le­gan­sa kans­sa tai vaik­ka­pa opet­ta­jien ver­kos­tois­sa ha­vain­to­jaan ja ko­ke­muk­si­aan. Opet­ta­jan oma op­pi­va asen­ne ja kyky kuun­nel­la opis­ke­li­joi­ta ja to­teut­taa hei­dän ide­oi­taan vah­vis­taa ai­toa osal­li­suut­ta.

Lu­ki­on ra­ken­tees­sa on on­gel­ma­na se, että val­ta­osa pa­laut­tees­ta ja var­sin­kin arvo­sa­nan an­ta­mi­nen ajoit­tuu niin, että sii­hen ei pääs­tä sa­man opet­ta­jan ja ryh­män kans­sa pa­laa­maan. Ar­vi­oin­nis­ta pi­täi­si aina seu­ra­ta jo­ta­kin ja ar­vi­oin­nis­ta pi­täi­si op­pia. Jak­son vaih­tu­es­sa lu­ki­on kii­vas ryt­mi vie jo uu­siin ryh­miin, uu­sil­le kurs­seil­le. Sik­si ar­vi­oin­ti­pa­laut­teen kä­sit­te­lyä on hyvä tuo­da jos­sa­kin muo­dos­sa kurs­sin ai­ka­na to­teu­tet­ta­vak­si.

Lukiokurssilla opiskelua voi organisoida yllättävillä tavoilla

Mar­tin­laak­son lu­ki­on en­sim­mäi­ses­sä jak­sos­sa syk­syl­lä 2016 kak­si eri aine­ryh­miin kuu­lu­vaa opet­ta­jaa yh­dis­ti voi­man­sa. Mar­tin­laak­son lu­ki­os­sa Meri Maa­rit Ki­ve­käs ja Pek­ka Peu­ra to­teut­ti­vat yh­teis­tuu­min yh­dis­tel­mä­kurs­si­na yk­kös­luo­kan aloi­tus­kurs­sit ÄI1 ja MAY1. Yh­dis­tel­mä­kurs­sia opis­kel­tiin 6 x 75 mi­nuut­tia vii­kos­sa kah­des­sa eri ope­tus­pal­kis­sa. Näin he ku­vai­le­vat kurs­si­to­teu­tus­taan:

Ko­kei­lu­kurs­si to­teu­tet­tiin tii­mi­op­pi­mi­sen ja yk­si­löl­li­sen op­pi­mi­sen me­ne­tel­miä hyö­dyn­tä­en. Pää­ta­voit­teit­teem­me oli­vat muo­dos­tu­neet uu­den OPS:n ins­pi­roi­mi­na:

Kurs­sia opis­kel­tiin noin vii­den hen­ki­lön tii­meis­sä, jois­sa työs­ken­nel­tiin yh­tei­söl­lis­tä op­pi­mis­ta hyö­dyn­tä­en. Jo­kai­nen opis­ke­li­ja sai kui­ten­kin sekä ma­te­ma­tii­kas­sa että äi­din­kie­les­sä käyt­töön­sä hen­ki­lö­koh­tai­sen op­pi­mis­päi­vä­kir­jan, jon­ka avul­la yk­si­löl­li­nen ete­ne­mi­nen si­säl­tö­jen osal­ta oli mah­dol­lis­ta. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­ti sitä, että yk­sit­täi­sel­lä opis­ke­li­jal­la saat­toi olla omat hen­ki­lö­koh­tai­set ta­voit­teet si­säl­tö­jen op­pi­mi­sen suh­teen, mut­ta hän pys­tyi tu­keu­tu­maan ryh­mään tai opet­ta­jaan aina tar­vit­ta­es­sa.

Pu­nai­sen lan­gan kurs­sil­le muo­dos­ti­vat tee­ma­jak­sot (elä­män­pol­ku, uu­tis­toi­mis­to ja nuo­ruus), jois­ta ku­kin kes­ti noin kak­si viik­koa ja si­säl­si eri­lai­sia tee­maan kyt­key­ty­viä teh­tä­viä. Tu­los­tim­me  luo­kan sei­näl­le A3-ko­koi­sen aika­tau­lu­seu­ran­ta-/itse­ar­vi­oin­ti­lo­mak­keen, joka aut­toi tii­me­jä ryt­mit­tä­mään omaa opis­ke­lu­aan.

Kos­ka opis­ke­li­jat suun­nit­te­li­vat itse ajan­käyt­tö­ään, heil­lä oli useil­la tun­neil­la mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää käy­tet­tä­vis­sä ole­va aika par­haak­si kat­so­mal­laan ta­val­la joko äi­din­kie­leen, ma­te­ma­tiik­kaan tai mo­lem­piin. Aina kun tii­mi sai suo­ri­tet­tua jon­kin osa­teh­tä­vän (äi­din­kie­len, ma­te­ma­tii­kan tai ryh­mäy­ty­mis­teh­tä­vän), he te­ki­vät ly­hy­en tii­mi-itse­ar­vi­on ja mer­kit­si­vät sen lo­mak­kee­seen (kuva).

Kah­den opet­ta­jan kurs­si­muo­to an­toi nor­maa­lia enem­män liik­ku­ma­ti­laa ko­keil­la eri­lai­sia ar­vi­oin­tiin liit­ty­viä me­ne­tel­miä. Opis­ke­li­joil­la oli muun mu­as­sa mah­dol­li­suus pa­ran­nel­la ar­vi­oi­ta­via teks­te­jään saa­dun pa­laut­teen pe­rus­teel­la, mi­kä­li he ei­vät ol­leet tyy­ty­väi­siä suo­ri­tuk­seen­sa tai teks­tis­tä saa­maan­sa arvo­sa­naan. Eri­tyi­ses­ti tämä tun­tui pal­ve­le­van sel­lai­sia opis­ke­li­joi­ta, jot­ka oli­vat olet­ta­neet osaa­van­sa asi­at pa­rem­min kuin he to­del­li­suu­des­sa osa­si­vat.

Li­säk­si kä­vim­me jon­kin ver­ran ar­vi­oin­ti­kes­kus­te­lu­ja Goog­len Han­gouts-oh­jel­man vä­li­tyk­sel­lä. Vä­lil­lä opis­ke­li­jat sai­vat ruu­tu­nä­ky­mään oman teks­tin­sä ja hei­tä pyy­det­tiin esi­mer­kik­si et­si­mään virk­kees­tään kol­me yh­dys­sana­vir­het­tä tai ker­to­maan, min­kä on­gel­man he tun­nis­ti­vat tie­tys­tä teks­tin­pät­käs­tä. Moni opis­ke­li­ja koki pys­ty­neen­sä kes­kit­ty­mään teks­tin­sä kor­jaa­mi­seen pa­rem­min, kun opet­ta­jan ky­sy­myk­set kuu­li vain ää­ne­nä, eikä hän ol­lut fyy­si­ses­ti vie­res­sä ”hiil­los­ta­mas­sa”.

Opet­ta­jan näkö­kul­mas­ta tämä kurs­si­muo­to toi ilah­dut­ta­vaa vaih­te­lua ar­keen. Se an­toi va­paut­ta ko­keil­la ja mah­dol­li­suu­den op­pia toi­sen työ­ta­vois­ta, sil­lä usein olim­me pai­kal­la yhtä ai­kaa. Tämä to­sin tar­koit­ti myös sitä, että teim­me ken­ties hie­man nor­maa­lia enem­män ajal­lis­ta työ­tä kurs­sin eteen. Eteen tu­le­vat on­gel­mat­kin tun­tui­vat aina nor­maa­lia pie­nem­mil­tä, kun nii­tä oli rat­ko­mas­sa kak­si ih­mis­tä yh­den si­jaan.

Täl­lai­nen kurs­si­muo­to to­sin edel­lyt­tää, että opet­ta­ja­pa­rin kes­ki­näi­set ke­mi­at ja ta­vat työs­ken­nel­lä koh­taa­vat. Täl­löin ei kulu yli­mää­räis­tä ai­kaa vää­rin­ym­mär­ryk­siin tai kes­ki­näi­seen komp­ro­mis­sien et­si­mi­seen.

Mitä edellisessä esimerkissä toteutui?

Meri-Maa­ri­an Ki­vek­kään ja Pe­kan Peu­ran ko­kei­lus­sa oli mon­ta oi­val­lus­ta lu­ki­o­kurs­sin sys­tee­mis­tä. En­sin­nä­kin oli in­no­va­tii­vis­ta, että he ei­vät mil­lään ta­val­la yrit­tä­neet yh­dis­tää kah­ta lu­ki­o­kurs­sia, vaan yh­dis­ti­vät omaa suun­nit­te­lu- ja oh­jaus­työ­tään.

Kurs­sit oli osi­oi­tu sel­ke­äs­ti. Rin­nak­kain kul­ki­vat oppi­ai­nei­den si­säl­löl­li­set ta­voit­teet ja laa­ja-alai­set osaa­mis­ta­voit­teet. Yk­si­löl­li­nen ja tii­mi­työs­ken­te­ly ryt­mi­tet­tiin kul­ke­maan so­pi­vas­ti. Kaik­ki ta­voit­teet oli ni­met­ty sel­ke­äs­ti opis­ke­li­jan ym­mär­tä­mäl­lä ta­val­la. Tii­mi­työs­ken­te­lyyn oli va­lit­tu mer­ki­tyk­sel­li­set ja mie­lek­käät tee­mat. Itse- ja ver­tais­ar­vi­oin­ti oli kyt­ket­ty opis­ke­lun ajal­li­seen ete­ne­mi­seen.

Kurs­si­arvo­sa­naan vai­kut­ta­vaa osaa­mi­sen ar­vi­oin­tia to­teu­tet­tiin opis­ke­lun ede­tes­sä ja opis­ke­li­joil­la oli mah­dol­li­suus re­a­goi­da saa­maan­sa pa­laut­tee­seen. Näin kurs­sin ai­ka­na tar­jou­tui ti­lai­suuk­sia op­pia pa­laut­tees­ta. Ar­vi­oin­nin emo­ti­o­naa­li­suut­ta huo­mi­oi­tiin to­teut­ta­mal­la ar­vi­oin­tia eri­lai­sil­la kei­noil­la, ku­ten ver­kon kaut­ta.

Opet­ta­jat toi­mi­vat myös toi­nen toi­sen­sa tu­ke­na kurs­sil­la. Käy­te­tyt apu­vä­li­neet jul­kais­tiin va­paas­ti saa­ta­vil­le. Opet­ta­jat an­toi­vat opis­ke­li­joil­leen ja kol­le­goil­leen an­toi­vat hy­vän esi­mer­kin tii­mi­työn tai­dois­ta ja ja­e­tus­ta asi­an­tun­ti­juu­des­ta.

Kurs­sin to­teu­tus on tar­kem­min ku­vat­tu Pek­ka Peu­ran blo­gis­sa: http://maot.fi/2016/10/ai­din­kie­len-ja-ma­te­ma­tii­kan-yh­teis­tyo­kurs­si-ja-tii­mi­op­pi­mi­nen/

Kurs­sil­la käy­te­tyt apu­vä­li­neet (li­sens­si CC0 eli saa va­paas­ti käyt­tää, muo­ka­ta ja ja­kaa https://cre­a­ti­ve­com­mons.org/pub­lic­do­main/zero/1.0/deed.fi):

Si­säl­löl­li­nen ete­ne­mi­nen

MA1 Pol­ku-pal­ve­lu http://pol­ku.ope­tus.tv/lu­kio#ma­te­ma­tiik­ka

ÄI1 Viik­ko­teh­tä­vät https://docs.goog­le.com/do­cu­ment/d/1MB8Z42n6m8LUsg­GOO6EVQ2dKEU2BhAs6uzyU9Y6D_aw/edit

Laa­ja-alai­set osaa­mi­set:

Viik­ko­pol­ku 1: Elä­män­pol­ku https://docs.goog­le.com/dra­wings/d/1P9wOO­euKkmf9rnHPi­RO__-LrAqX9-xJdpG7OAu­amL3U/edit

Viik­ko­pol­ku 2: Uu­tis­toi­mis­to https://docs.goog­le.com/dra­wings/d/1fYT9bAvQZ0QvX8RJn1Uio1zXKMan-tWhRSRfl_SpE5s/edit

Viik­ko­pol­ku 3: Nuo­ruus https://docs.goog­le.com/dra­wings/d/1hf9xxb-_aF­NIhV­giyC­zE86aBWlCRT-pNMpoQ1sOg­KAY/edit

Ryh­mäy­ty­mi­sen apu­na:

Tree­ni­kir­joit­ta­mi­nen https://docs.goog­le.com/pre­sen­ta­ti­on/d/1AI­Lec­rUbd-IxPcM­PaSNrc2oQoHq2jbPKK54DRMrHwRk/edit?usp=sha­ring

Luot­ta­mus­kes­kus­te­lu ja eVih­ko https://docs.goog­le.com/do­cu­ment/d/1obzbxx­WE-kJlvBO­EcknL7a1Lk1lIJ9iU­vUckjl_xQZo/edit

Tii­mi­työn tu­ke­na:

Viik­ko­kes­kus­te­lu https://docs.goog­le.com/pre­sen­ta­ti­on/d/19GYNv­VYi_pdsm5TIXjrn1btgwVLL0Y5IquzS1ID­JAk0/edit#sli­de=id.p

Itse­sää­te­lyn ja itse­ar­vi­oin­nin sää­te­lyn ke­hit­tä­mis­tä tu­ke­vat työ­ka­lut (ks. Pek­ka Peu­ran blog­gaus http://maot.fi/2016/09/it­se­saa­te­lyn-ja-itse­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen-ke­hit­ty­mis­ta-tu­ke­vien-tyo­ka­lu­jen-kayt­to-ope­tuk­ses­sa/)

Op­pi­mis­päi­vä­kir­ja https://dri­ve.goog­le.com/file/d/0B0cSDnTi­hu1dMGJBNzd5MGpkR00/view

Osaa­mi­sen tun­nis­ta­mi­sen väli­tes­ti (te­ki­jä Jo­han­na Par­vi­ai­nen) https://dri­ve.goog­le.com/file/d/0B-rT7lX6im­SUV­jI0eF­BiUG­loNWM/view

Kurs­sin itse­ar­vi­oin­ti https://dri­ve.goog­le.com/file/d/0B-rT7lX6im­SU­QUhFS1Za­MEstV­zA/view

Kat­so myös Pek­ka Peu­ra ja Lau­ri Hell­sten: Yh­tei­söl­li­sen op­pi­mi­sen har­joit­te­lua säh­köis­ten työ­ka­lu­jen avul­la http://maot.fi/2016/05/yh­tei­sol­li­sen-op­pi­mi­sen-har­joit­te­lua-sah­kois­ten-tyo­ka­lu­jen-avul­la/

Uut­ta lu­ki­o­ta ra­ken­ta­mas­saLu­ki­oi­den ke­hit­tä­mis­ver­kos­ton jul­kai­su #14.4.2018