TurvaX – Tahtotilana luoda lukiolaisille turvallisempia oppimisympäristöjä

Iris Sundelin, SASKY koulutuskuntayhtymä, hankekoordinaattori

”Tur­val­li­suus yh­dis­tyy usein en­nen kaik­kea fyy­si­seen tur­val­li­suu­teen ja esi­mer­kik­si pois­tu­mis­har­joi­tuk­siin. So­si­aa­li­nen ja psyyk­ki­nen tur­val­li­suus jää­vät pe­rin­tei­ses­ti vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le.

Lu­ki­o­lais­ten ah­dis­tu­nei­suu­des­ta on pu­hut­tu jo pi­dem­pään, mut­ta eten­kin pan­de­mia-ajan jäl­keen ah­dis­tus ja yk­si­näi­syys ovat nous­seet esil­le. Tur­vaX-hank­kees­sa py­ri­tään vah­vis­ta­maan oppi­lai­tok­sen toi­min­ta­kult­tuu­ria koko­nais­val­tai­ses­ti fyy­si­sen, so­si­aa­li­sen ja psyyk­ki­sen tur­val­li­suu­den kaut­ta. Eten­kin so­si­aa­li­nen tur­val­li­suus on tär­ke­ää, eikä sii­tä vie­lä vuo­si sit­ten pu­hut­tu ko­vin­kaan pal­joa. Eläm­me ai­kaa, jos­sa yh­des­sä oloa täy­tyy tu­kea ja tun­ne- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja vah­vis­taa. Näi­den tai­to­jen vah­vis­ta­mi­nen so­si­aa­li­sen tur­val­li­suu­den kaut­ta oli ai­na­kin Vam­ma­lan lu­ki­on ta­voit­tee­na, kun han­ke­hake­mus­ta läh­det­tiin suun­nit­te­le­maan.

Ta­voit­tee­na on tuot­taa laa­ja ai­neis­to, jota voi­daan käyt­tää pe­reh­dyt­tä­mi­ses­sä. 3D- ja vir­tu­aa­li­ym­pä­ris­töt ovat nyky­lu­ki­o­lai­sel­le hel­pos­ti lä­hes­tyt­tä­vä tapa pe­reh­tyä näi­hin­kin asi­oi­hin.”
Lee­ni Kir­ves­mäki, Vam­ma­lan lu­kio, reh­to­ri

Tur­vaX on Ope­tus­hal­li­tuk­sen ra­hoit­ta­ma han­ke, jon­ka to­teut­ta­mi­seen Ope­tus­hal­li­tus an­toi po­si­tii­vi­sen ra­hoi­tus­pää­tök­sen In­no­va­tii­vis­ten op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen edis­tä­mi­nen lu­ki­o­kou­lu­tuk­ses­sa 2022 -ra­hoi­tuk­ses­ta ke­säl­lä 2022. Hank­keen ra­hoi­tus­aika on 1.6.2022-30.7.2024.

Hank­keen ta­voit­tee­na on tu­kea opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­tia ja tur­val­li­suut­ta yleis­si­vis­tä­väs­sä kou­lu­tuk­ses­sa sekä ke­hit­tää sa­mal­la koko or­ga­ni­saa­ti­on tur­val­li­suus­kult­tuu­ria. Hank­kees­sa on mu­ka­na nel­jä kes­ke­nään eri­ko­kois­ta lu­ki­o­ta Pir­kan­maal­ta: SAS­KY kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­män Ikaa­lis­ten ja Ruo­ve­den lu­ki­ot pää­to­teut­ta­ja­na, Vam­ma­lan lu­kio Sas­ta­ma­las­ta sekä Kan­gas­alan lu­kio. Yh­teen­sä hank­keen lu­ki­ois­ta on mu­ka­na 901 opis­ke­li­jaa sekä 72 hen­ki­lö­kun­nan edus­ta­jaa.

Turvallisuus käsitteenä

Kä­si­tys sii­tä, mitä tur­val­li­suus on, oli mo­nel­la sup­pea, en­nen kuin sitä läh­det­tiin avaa­maan. Opis­ke­li­joil­ta hank­keen alus­sa ky­syt­tä­es­sä tur­val­li­suu­den aja­tel­tiin ole­van sitä, että pois­tu­mis­rei­tit ovat kun­nos­sa ja val­von­ta­ka­me­roi­ta on tar­peek­si. Moni opis­ke­li­ja oli myös sitä miel­tä, että hei­dän lu­ki­on­sa on tur­val­li­nen, kos­ka mi­tään ei ole sat­tu­nut tä­hän­kään men­nes­sä.

Tur­val­li­suus on lop­pu­jen lo­puk­si pe­rus­tun­ne tai tar­ve, jo­hon me ih­mi­set py­rim­me. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa, että ar­jen uhat ja vaa­rat py­ri­tään pois­ta­maan tai mi­ni­moi­maan. Il­man tur­val­li­suu­den­tun­net­ta on vai­kea to­teut­taa mui­ta tar­pei­ta tai ta­voit­tei­ta. (Tik­ka­nen ym. 2008,13.) Mas­low’n tar­ve­hie­rak­ki­an pe­rus­teel­la tur­val­li­suus on py­ra­mi­dis­sa toi­sek­si alim­pa­na. En­nen tur­val­li­suu­den tun­net­ta tu­le­vat ih­mi­sen fyy­si­sen toi­min­nan ja elä­män kan­nal­ta oleel­li­sim­mat pe­rus­tar­peet. (Mie­len­ih­meet, 2022)

Mas­low’n tar­ve­hie­rar­kia. Kuva mu­kail­tu. Teh­nyt Iris Sun­de­lin.

Kun pe­rus­tar­peis­ta sekä fyy­si­set että tur­val­li­suu­den tar­peet on täy­tet­ty, voim­me al­kaa kes­kit­tyä mui­hin tar­pei­siin ja al­kaa ke­hit­tää it­se­äm­me. Yk­sit­täi­sen ih­mi­sen näkö­kul­mas­ta voi­si tur­val­li­suut­ta olla siis va­paus pe­lois­ta tai yli­mää­räi­ses­tä stres­sis­tä. Oppi­lai­tok­sen kan­nal­ta tur­val­li­suus on taas enem­män­kin tila, jos­sa ei ole hal­lit­se­mat­to­mia tai en­na­koi­mat­to­mia ris­ke­jä.

Tur­val­li­suus­neu­von­an­ta­ja Jere Pel­to­nen on mää­ri­tel­lyt tur­val­li­suu­den ole­van va­paut­ta vaa­ras­ta, pe­los­ta, to­del­lis­ten uh­kien vai­ku­tuk­sis­ta sekä sa­mal­la mah­dol­lis­ten ole­tet­tu­jen uh­kien tuo­mas­ta epä­var­muu­des­ta (Pel­to­nen, 2016).

Sisä­mi­nis­te­ri­ön eri­tyis­a­si­an­tun­ti­ja Ilo­na Suo­ja­nen ku­vaa myös, että tur­val­li­suus voi­daan ja­kaa sekä po­si­tii­vi­seen että ne­ga­tii­vi­seen tur­val­li­suu­teen. Ne­ga­tii­vi­nen tur­val­li­suus, tyy­pil­li­nen tapa aja­tel­la tur­val­li­suut­ta, tar­kas­te­lee tur­val­li­suut­ta pel­ko­jen ja epä­koh­tien kaut­ta. Po­si­tii­vi­nen tur­val­li­suus taas kä­sit­te­lee po­si­tii­vi­sia tur­val­li­suus­ko­ke­muk­sia osa­na hy­vää ja on­nel­lis­ta elä­mää ja pyr­kii sel­ven­tä­mään tur­val­li­suu­den ja hy­vin­voin­nin vä­lis­tä yh­teyt­tä. (Suo­ja­nen, 2022)

“Tur­val­li­suu­den ko­ke­mus voi­si olla voi­ma­vara, joka an­tai­si in­toa ja pot­kua opin­to­jen suo­rit­ta­mi­sel­le. Van­ha aja­tus uhan puut­tu­mi­ses­ta on aika ka­pea. Juu­ta­lai­suu­des­sa on ak­tii­vi­sen rau­han kä­si­te sha­lom, ky­sy­mys ei ole pel­käs­tään sii­tä, että emme tee pa­haa toi­sil­lem­me vaan sii­tä, että teem­me ak­tii­vi­ses­ti hy­vää toi­sil­lem­me. Luom­me po­si­tii­vis­ta so­si­aa­lis­ta tur­val­li­suut­ta. Näin tur­val­li­suus on vah­vas­ti myös eet­ti­nen kä­si­te. Ta­voi­te ei ole vain kiu­saa­mi­sen ja pilk­kaa­mi­sen puut­tu­mi­nen vaan jon­kin po­si­tii­vi­sen ja myön­tei­sen ra­ken­ta­mi­nen.” Kas­per Kou­vo, Vam­ma­lan lu­kio, lu­ki­on leh­to­ri

Län­si­mai­sel­le ih­mi­sel­le tur­val­li­suus on lä­hes it­ses­tään­sel­vyys, en­nem­min­kin va­paut­ta jo­hon­kin, mut­ta ei vas­tuu­ta. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta (89 %) pi­tää vuon­na 2021 Suo­mea tur­val­li­se­na maa­na, lä­hes kaik­ki (96 % ko­ke­vat hen­ki­lö­koh­tai­sen tur­val­li­suu­ten­sa hy­väk­si (Tuo­vi, Si­säi­sen tur­val­li­suu­den por­taa­li). Yleen­sä tur­val­li­suu­den puut­tu­mi­nen huo­ma­taan vas­ta sit­ten, kun jo­tain ikä­vää tai odot­ta­ma­ton­ta ta­pah­tuu.

Tur­val­li­suus ei myös­kään tar­koi­ta vain fyy­sis­tä tai ra­ken­teel­lis­ta tur­val­li­suut­ta. Tur­val­li­suus tai tur­val­li­suu­den tun­ne si­säl­tää myös so­si­aa­li­sen ja psy­ko­lo­gi­sen osa-alu­een. Oppi­lai­tos­maa­il­mas­sa tur­val­li­suu­den voi­daan aja­tel­la si­säl­tä­vän myös pe­da­go­gi­sen ja ny­ky­ään myös di­gi­taa­li­sen tur­val­li­suu­den osa-alu­eet. Kaik­ki nämä osa-alu­eet kul­ke­vat käsi kä­des­sä. Nii­tä ehkä suun­ni­tel­laan ja ke­hi­te­tään oppi­lai­tok­sis­sa eri työ­ryh­mis­sä, mut­ta nii­tä ei kos­kaan sai­si täy­sin erot­taa toi­sis­taan.

Oppilaitosturvallisuus lähtee laeista, sen kehittäminen nuorten kokemuksista

Oppi­lai­tos­tur­val­li­suu­den poh­ja mää­rit­tyy la­kien mu­kaan. Lu­ki­o­lain (714/2018) 40§ mu­kaan jo­kai­sel­la opis­ke­li­jal­la on oi­keus tur­val­li­seen opis­ke­lu­ym­pä­ris­töön, ja kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jän tu­lee suo­ja­ta opis­ke­li­jaa kiu­saa­mi­sel­ta, väki­val­lal­ta ja häi­rin­näl­tä. Työ­tur­val­li­suus­laki (738/2022) puo­les­taan sää­tää tur­val­li­ses­ta työs­ken­te­ly-ym­pä­ris­tös­tä. Myös Ope­tus­hal­li­tuk­sel­la on omat, näi­hin la­kei­hin poh­jau­tu­vat oh­jeis­tuk­sen­sa oppi­lai­tos­tur­val­li­suu­teen ja sen to­teut­ta­mi­seen.

Kun Tur­vaX-han­ket­ta alet­tiin suun­nit­te­le­maan ke­vääl­lä 2022, Co­vid-19-pan­de­mia oli väis­ty­mäs­sä, mut­ta ti­lal­le oli syn­ty­nyt uusi glo­baa­lis­ti vai­kut­ta­va krii­si. Täl­löin Sas­kyn oppi­lai­tok­sis­sa poh­jak­si teh­dyn kar­toi­tuk­sen avul­la ha­vait­tiin, että fyy­si­sen tur­val­li­suu­den ko­et­tiin ole­van kun­nos­sa, mut­ta sa­mal­la oli ha­vait­ta­vis­sa so­si­aa­li­sen ja psy­ko­lo­gi­sen tur­val­li­suu­den puut­tu­mi­sen ko­ke­muk­sia.

Suun­nit­te­lua aloi­tet­ta­es­sa am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen puo­lel­la toi­mi­nut TUR­VA-han­ke oli päät­ty­mäs­sä. Han­ke oli nos­ta­nut Sas­kys­sa kes­kus­te­lua tur­val­li­suu­des­ta: Opis­ke­li­joi­den ja hen­ki­lö­kun­nan tur­val­li­suus­ky­se­lys­sä ke­vääl­lä 2022 nou­si esiin toi­vei­ta ja ko­ke­muk­sia tur­val­li­suu­den ke­hit­tä­mi­ses­tä. Nuor­ten ääni toi eri­tyi­ses­ti verk­ko­a­lus­to­jen tur­val­li­suu­den tar­peen pin­nal­le.

Myös Kou­lu­ter­veys­ky­se­lyi­den ver­tai­lu toi poh­jaa hank­keel­le. Vuon­na 2019 so­si­aa­lis­ta ah­dis­tus­ta kai­kis­ta ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta lu­kio-opis­ke­li­jois­ta koki 37,1 %; ty­töt (46,1 %) ko­ki­vat so­si­aa­lis­ta ah­dis­tus­ta poi­kia (23,7 %) enem­män. Koh­ta­lais­ta tai vai­ke­aa ah­dis­tus­ta kai­kis­ta opis­ke­li­jois­ta vuon­na 2019 koki 13,9 %, kun taas vas­taa­va luku vuon­na 2021 oli 21,5 %.

Fyy­si­nen kiu­saa­mi­nen oli vuo­si­na 2019 ja 2021 vä­lil­lä teh­dys­sä ver­tai­luis­sa ma­ta­la; täl­löin vä­hin­tään yh­den ker­ran vii­kos­sa kiu­saa­mis­ta oli ko­ke­nut kum­pa­na­kin vuon­na vain 1,1 % vas­tan­neis­ta. Kui­ten­kin kou­lu­kiu­saa­mis­ta kän­ny­kän tai ne­tin kaut­ta oli kai­kis­ta vas­tan­neis­ta lu­ki­o­lai­sis­ta ko­ke­nut 23,9 % vas­tan­neis­ta.

Myös sek­su­aa­li­sen häi­rin­nän oli pa­rin vuo­den ai­ka­na ko­et­tu li­sään­ty­neen. Kai­kis­ta ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta lu­ki­o­lai­sis­ta 17,9 % oli ko­ke­nut häi­rit­se­vää sek­su­aa­lis­ta ah­dis­te­lua vuon­na 2021, kun vas­taa­va luku pari vuot­ta ai­kai­sem­min oli 11,6 %. Pu­he­li­mes­sa tai ne­tis­sä ko­et­tua häi­rin­tää oli vuon­na 2019 ko­ke­nut 15,7 % ja vuon­na 2021 26,7 %. Myös häi­rit­se­vää eh­dot­te­lua yh­den vuo­den ai­ka­na oli vuon­na 2019 ko­ke­nut 21,9 % ja vuon­na 2021 33,5 % vas­tan­neis­ta.

Vuon­na 2019 teh­ty Lu­ki­o­lais­ba­ro­met­ri an­toi han­ket­ta tu­ke­via tu­lok­sia: noin 10 % lu­ki­o­lais­ba­ro­met­riin vas­tan­neis­ta (vas­tan­nei­ta 3000) ra­por­toi ko­ke­neen­sa syr­jin­tää ja kiu­saa­mis­ta. Lu­ki­o­lais­ba­ro­met­ri il­moit­ti myös, että muun­suku­puo­li­set ra­por­toi­vat ko­ke­neen­sa näi­tä enem­män kuin mie­het tai nai­set.

Lu­ki­o­lais­ba­ro­met­ri kar­toit­ti vuo­den 2019 ky­se­lys­sään myös, että suu­rin osa ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta lu­ki­o­lai­sis­ta seu­raa ak­tii­vi­ses­ti eri­lai­sia di­gi­taa­li­sia pal­ve­lui­ta, mut­ta nii­den ko­e­taan ole­van enem­män työ­ka­lu­ja yh­tey­den­pi­tä­mi­seen tai tie­don et­si­mi­seen. Yli puo­let ko­kee myös hal­lit­se­van­sa ja pys­ty­vän­sä ra­joit­ta­maan so­si­aa­li­sen me­di­an käyt­tö­ään, mut­ta joka nel­jäs on huo­lis­saan in­ter­ne­tiä kos­ke­vas­ta tie­to­suo­jas­ta eikä pidä mui­ta käyt­tä­jiä luo­tet­ta­va­na.

Osa tu­lok­sis­ta on se­li­tet­tä­vis­sä Co­vid-19 tuo­mal­la epä­var­muu­del­la, etä­o­pe­tuk­sel­la, eris­täy­ty­mi­sel­lä ja muil­la nuor­ten ko­ke­mil­la te­ki­jöil­lä, mut­ta kaik­kia ei. Tu­lok­sis­sa on sel­ke­äs­ti ha­vait­ta­vis­sa yh­teis­kun­nan ja kult­tuu­rin muu­tok­sia, jois­ta kaik­ki ei­vät ole ol­leet as­ke­lei­ta pa­rem­paan suun­taan.

Alkukartoituksesta suuntaa hankkeen toiminnalle

Hank­keen alku­met­reil­lä tee­tet­tiin jo­kai­ses­sa hank­keen lu­ki­os­sa sama alku­kar­toi­tus­ky­se­ly. Sama ky­se­ly to­teu­te­taan vie­lä kak­si ker­taa hank­keen ai­ka­na, jot­ta saa­daan ver­tail­tua tu­lok­sia ja ke­hi­tys­suun­tia.

Kar­toi­tuk­ses­sa py­rit­tiin kä­sit­te­le­mään tur­val­li­suu­den ti­laa, ko­ke­mus­ta ja sen osa-alu­ei­ta mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti, jot­ta ym­mär­täi­sim­me nuo­ri­am­me pa­rem­min. Ky­se­lys­sä kar­toi­tet­tiin en­sin hen­ki­lö­koh­tai­sen tur­val­li­suu­den tun­teen hei­ken­tä­viä ja pa­ran­ta­via te­ki­jöi­tä. Tä­män jäl­keen siir­ryt­tiin oppi­lai­tos­tur­val­li­suu­den osa-alu­ei­den to­teu­tu­mi­seen fyy­si­sen, so­si­aa­li­sen ja di­gi­taa­li­sen tur­val­li­suu­den to­teu­tu­mi­sen näkö­kul­mas­ta ar­vi­oi­den väit­tä­miä as­tei­kol­la 1-4 (1= ei to­teu­du ol­len­kaan, 4= to­teu­tuu erit­täin hy­vin).

Suu­rim­pi­na te­ki­jöi­nä opis­ke­li­joi­den hen­ki­lö­koh­tais­ta tur­val­li­suu­den tun­net­ta hei­ken­tä­vät ky­se­lyn pe­rus­teel­la yk­si­näi­syys, ter­veys, sota, lä­heis­ten tur­val­li­suus sekä oma ta­lous. Näis­tä suu­rin hei­ken­tä­vä te­ki­jä kaik­kien lu­ki­oi­den kes­ki­ar­vol­la oli oma ta­lous (27,7 %). Toi­sek­si eni­ten tur­val­li­suu­den tun­net­ta hei­ken­si huo­li lä­heis­ten tur­val­li­suu­des­ta ja hy­vin­voin­nis­ta. Kai­kis­ta näis­tä on ha­vait­ta­vis­sa maa­il­mas­sa val­lit­se­va epä­var­muus ja maa­il­man ti­lan­ne.

Tur­val­li­suu­den tun­net­ta vah­vis­ta­vis­ta te­ki­jöis­tä nou­si sel­keim­min esiin työ­ka­ve­rit ja ys­tä­vät; yli 84 % vas­tan­neis­ta sa­noi näi­den li­sää­vän hei­dän tur­val­li­suu­den tun­net­taan. Myös hy­väl­lä ilma­pii­ril­lä (63 %) ja viih­ty­mi­sel­lä oppi­lai­tok­ses­sa (41 %) oli vah­vis­ta­vat vai­ku­tuk­set. Myös tasa-arvo, oppi­lai­tok­sen tur­val­li­suus ja hyvä tur­val­li­suus­kult­tuu­ri erot­tui­vat tur­val­li­suu­den tun­net­ta pa­ran­ta­vi­na te­ki­jöi­nä, kui­ten­kin niin, että so­si­aa­li­sen tur­val­li­suu­den vai­ku­tus oli sel­ke­äs­ti fyy­sis­tä tur­val­li­suut­ta vah­vem­pi te­ki­jä. Tämä tu­los viit­taa vah­vas­ti po­si­tii­vi­sen tur­val­li­suu­den tun­tee­seen ja tar­pee­seen.

Fyy­si­sen, so­si­aa­li­sen ja di­gi­taa­li­sen tur­val­li­suu­den to­teu­tu­mis­ta ar­vi­oi­tiin as­tei­kol­la 1-4 (1= ei to­teu­du ol­len­kaan, 4= to­teu­tuu erit­täin hy­vin). Ky­se­lys­tä sel­vi­si, että oppi­lai­tok­sien ko­et­tiin ole­van mel­ko tur­val­li­sia (3,6). Yk­sit­täi­sis­tä toi­mis­ta ky­syt­tä­es­sä tu­los­ten kes­ki­arvo kui­ten­kin pal­jas­ti pii­los­sa ol­lei­ta puo­lia: lu­ki­ois­ta ker­rot­tiin har­joi­tel­lun hätä­ti­lan­teis­sa toi­mi­mis­ta kes­ki­ar­vol­li­ses­ti arvo­sa­nal­li­ses­ti 3,2, mut­ta ky­syt­tä­es­sä, mi­ten toi­mia tapa­tur­man tai hätä­ti­lan­teen sat­tu­es­sa, osaa­mi­nen ar­vi­oi­tiin hei­kom­mak­si. Kun ky­se­lys­sä ar­vi­oi­tiin, tie­det­tiin­kö oppi­lai­tok­ses­sa si­jait­se­vis­ta tur­va­va­rus­teis­ta ja mis­tä ne löy­ty­vät, arvo­sana oli vain 2,2. Käyt­töön pe­reh­dy­tys ja osaa­mi­nen vä­li­nei­den käy­tös­tä oli kes­ki­ar­vol­li­ses­ti vain 2. Fyy­si­sen tur­val­li­suu­den osal­ta kar­toi­tus siis toi esiin ai­na­kin tar­peen pe­reh­tyä vä­li­nei­den käyt­töön. Fyy­si­sen tur­val­li­suu­den ky­sy­myk­set nos­ti­vat myös esiin avo­vas­tauk­sen: ”Yl­lä­tyin sii­tä, ett­en muis­ta mi­tään hätä­ti­lan­ne oh­jei­ta tai har­joi­tuk­sia.”

So­si­aa­li­sen tur­val­li­suu­den osal­ta opis­ke­li­jat ar­vi­oi­vat opis­ke­li­joi­den vä­li­sen ilma­pii­rin ole­van kaik­ki­al­la hy­väl­lä ta­sol­la (kes­ki­arvo 3). Ky­sy­myk­seen mui­den pilk­kaa­mi­ses­ta luo­kas­sa vas­tauk­set oli­vat sa­maa ta­soa (kes­ki­arvo 3,1). Kiu­saa­mis­ta­kaan ei ker­rot­tu ko­vin pal­jon esiin­ty­vän, mut­ta jos sitä esiin­tyi, sii­hen puut­tu­mi­nen sai hei­kom­man arvo­sa­nan (2,9). Yh­tei­siin asi­oi­hin ko­et­tiin voi­van vai­kut­taa (kes­ki­arvo 3), mut­ta tur­val­li­suus­a­si­oi­hin vai­kut­ta­mi­sen ko­et­tiin ole­van hie­man hei­kom­paa (kes­ki­arvo 2,9).

So­si­aa­lis­ta tur­val­li­suut­ta oppi­lai­tok­ses­sa kar­toi­tet­tiin myös avo­ky­sy­myk­sel­lä ”Mit­kä so­si­aa­li­set ti­lan­teet jän­nit­tä­vät mi­nua kou­lus­sa eni­ten?”. Kai­kis­ta lu­ki­ois­ta nou­si­vat sa­mat vas­tauk­set: sel­ke­äs­ti eni­ten jän­ni­tet­tiin esi­tel­mien ja pu­hei­den pi­tä­mis­tä sekä luo­kal­le esiin­ty­mis­tä. Li­säk­si vas­tauk­sis­sa nou­si pel­ko opet­ta­jal­le pu­hu­mi­ses­ta, jak­son vaih­tu­es­sa uu­teen luok­kaan me­ne­mi­ses­tä sekä vie­rai­den opis­ke­li­joi­den kans­sa ryh­mä­töi­den te­ke­mi­ses­tä.

Di­gi­taa­li­sia alus­to­ja kos­ke­vat ar­vi­ot sai­vat hy­vät arvo­sa­nat. Di­gi­taa­li­sia alus­to­ja vas­tat­tiin käy­tet­tä­vän pal­jon opis­ke­luis­sa (3,7). Pe­reh­dy­tys alus­toi­den hyö­dyn­tä­mi­seen oli mel­ko hy­vää (3,2). Opis­ke­li­jat ko­ki­vat opis­ke­lun verk­ko-op­pi­mis­a­lus­toil­la ole­van tie­to­tur­val­lis­ta (3,4) sekä mie­le­käs­tä ja tur­val­lis­ta (3,3). Sekä so­si­aa­li­sen (3,5) me­di­an ris­kit että op­pi­mis­a­lus­to­jen ris­kit (3,3) ker­rot­tiin ym­mär­ret­tä­vän hy­vin.

Suu­rim­pi­na ke­hi­tys­tar­pei­na ky­se­lys­sä nou­si­vat esiin hy­vän tur­val­li­suus­kult­tuu­rin ja yh­tei­söl­li­syy­den pa­ran­ta­mi­nen, kiu­saa­mi­seen ja häi­rin­tään puut­tu­mi­sen ke­hit­tä­mi­nen. Avo­vas­tauk­sis­ta nou­si esiin myös viha­pu­hees­ta, sen mer­keis­tä ja sii­hen puut­tu­mi­ses­ta tar­vit­ta­vat lisä­tie­dot. Lu­ki­oit­tain nou­si myös esiin hie­man eri tee­moi­hin kes­kit­ty­viä vas­tauk­sia, esi­mer­kik­si har­joi­tus­ten tar­pees­ta, tar­pees­ta pu­hua tur­val­li­suu­des­ta enem­män, yh­tei­söl­li­syy­des­tä ja osal­li­suu­des­ta, pa­rem­mis­ta oh­jeis­tuk­sis­ta eri ti­lan­tei­siin sekä niis­sä toi­mi­mi­ses­ta sekä vi­ran­o­mais­yh­teis­työs­tä.

Me kaikki teemme turvallisuuden

Psy­ko­lo­gi­nen ja so­si­aa­li­nen tur­val­li­suus ko­et­tiin kai­kis­sa hank­keen lu­ki­ois­sa ajan­koh­tai­se­na ja maa­il­man ti­lan­tee­seen so­pi­vi­na tee­moi­na, eri­tyi­ses­ti opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­nin näkö­kul­mas­ta. Hank­kees­sa yh­te­nä iso­na osa­na on nuor­ten osal­lis­ta­mi­nen ja hei­dän ää­nen­sä kuu­lu­viin tuo­mi­nen tur­val­li­suu­teen liit­ty­vis­sä asi­ois­sa. Tur­val­li­suus­a­si­at ha­lu­taan­kin tuo­da hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vak­si ja osak­si ar­kea kai­kil­le, kos­ka tur­val­li­suus on osa hy­vin­voin­tia, ja sa­mal­la hy­vin­voin­ti on osa tur­val­li­suut­ta! Kun tur­val­li­suus­tee­mat tuo­daan osak­si arki­pu­het­ta, pa­ra­nee myös oppi­lai­tok­sen tur­val­li­suus­kult­tuu­ri.

Hy­vä­nä esi­merk­ki­nä voi­si olla Lu­ki­o­lain 40 §: ”Kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jän tu­lee suo­ja­ta opis­ke­li­jaa kiu­saa­mi­sel­ta, väki­val­lal­ta ja häi­rin­näl­tä.” Käy­tän­nös­sä tä­män to­teut­ta­mi­seen on kak­si eri­lais­ta vaih­to­eh­toa: ko­ros­taa val­von­taa ja kont­rol­lia en­nal­ta­eh­käi­syn kei­no­na tai tu­kea yh­tei­söä niin, että se toi­mii en­nal­ta­eh­käi­se­väs­ti itse (Syr­jä­läi­nen ym. 2015).

En­sim­mäi­nen tapa näis­tä hyö­dyn­tää ko­ros­tet­tua val­von­taa ja kont­rol­lia en­nal­ta­eh­käi­syn kei­no­na. Pai­no­pis­tee­nä on yh­tei­söl­li­nen tuki ja val­von­ta (Kii­la­kos­ki, 2009). Täs­sä tur­val­li­suut­ta kont­rol­loi­daan ulko­puo­lel­ta tai ulko­puo­li­sen ta­hon toi­mes­ta. Hy­vä­nä esi­merk­ki­nä voi­si sa­noa eri­lai­set nol­la­to­le­rans­sit ja kiel­lot. Vaik­ka täl­le­kin tur­val­li­suu­den hal­lin­nan muo­dol­le on eh­dot­to­mas­ti paik­kan­sa, se ko­ros­taa nuor­ten itse ole­van ris­ki oppi­lai­tos­tur­val­li­suu­del­le (Har­ri­kari, 2008). Esi­mer­kik­si nol­la­to­le­rans­si kiu­saa­mi­sel­le kuu­los­taa sil­tä, että yh­tei­sös­sä ei sitä hy­väk­sy­tä mil­lään ta­sol­la, ku­ten ei pi­dä­kään, mut­ta kuu­los­taa se toi­saal­ta myös sil­tä, että on­gel­ma läh­tee aina yh­tei­sön si­säl­tä ja yh­tei­sön toi­min­ta on on­gel­ma, jota ha­lu­taan kont­rol­loi­da.

Toi­nen tapa to­teut­taa sa­maa esi­merk­kiä käy­tän­nös­sä on pyr­ki­mys tu­kea yh­tei­söä niin, että se itse toi­mii en­nal­ta­eh­käis­ten. Kei­no­ja tä­hän ovat esi­mer­kik­si vuo­ro­vai­ku­tus, osal­li­suus, suku­pol­vien vä­li­nen di­a­lo­gi ja su­vait­se­vai­suu­den li­sää­mi­nen. Täl­löin nuo­ret näh­dään voi­ma­va­ra­na, ei ris­ki­nä (Syr­jä­läi­nen ym. 2015).

Har­voin kui­ten­kaan kaik­kea oppi­lai­tok­sen tur­val­li­suu­teen vai­kut­ta­vaa voi­daan kir­ja­ta tur­val­li­suus­kan­si­oi­hin ja toi­min­ta­oh­jeik­si. Oppi­lai­tok­sis­sa ta­pah­tuu pal­jon sel­lai­sia il­mi­öi­tä, jot­ka nä­ky­vät ja ovat opis­ke­li­joi­dem­me tie­dos­sa ja jot­ka vai­kut­ta­vat suo­raan myös tur­val­li­suu­den tun­tee­seen. Tä­män vuok­si emme voi miet­tiä oppi­lai­tos­tur­val­li­suut­ta vain fyy­si­sen tur­val­li­suu­den osa­na, jon­ka ta­voi­te on täy­tet­ty, kun olem­me kir­joit­ta­neet lain vaa­ti­mat asia­kir­jat.

Hank­keen yh­te­nä ta­voit­tee­na on­kin luo­da sel­lais­ta tur­val­li­suus­kult­tuu­ria, jos­sa opis­ke­li­joi­den ääni tuo­daan kuu­lu­viin ja tur­val­li­suus­a­si­at osak­si yh­tei­söl­lis­tä vai­kut­ta­mis­ta, sil­tä osin kuin se on mah­dol­lis­ta.

Vanhasta kohti uusia ulottuvuuksia

Yh­teis­kun­nan muut­tu­es­sa oppi­lai­tok­sis­sa koh­dat­ta­vat tur­val­li­suus­haas­teet ovat yhä mo­ni­nai­sem­pia, eikä oppi­lai­tos­tur­val­li­suut­ta voi­da aja­tel­la vain ra­ken­teel­li­se­na ja fyy­si­se­nä tur­val­li­suu­te­na. Oppi­lai­tos­tur­val­li­suut­ta kan­nat­taa­kin tar­kas­tel­la koko­nais­tur­val­li­suu­den kä­sit­teen kaut­ta, jol­loin tur­val­li­suus ra­ken­tuu sen joh­ta­mi­sen, yh­tei­sen op­pi­mi­sen, ke­hit­tä­mi­sen ja yh­tei­söl­li­syy­den va­raan, ol­len luon­nol­li­nen osa op­pi­mis­ym­pä­ris­töä. Oppi­lai­tos­tur­val­li­suus on laa­ja ko­ko­nai­suus, jon­ka tur­val­li­suus­kult­tuu­rin muo­dos­tu­mi­seen vai­kut­ta­vat kaik­ki sen jä­se­net. Nuo­ret voi­vat ak­tii­vi­ses­ta roo­lis­ta luo­da tur­val­li­suut­ta. Eri­tyi­ses­ti toi­sel­la as­teel­la nuo­ret voi­vat olla toi­mi­joi­ta, sub­jek­te­ja, jot­ka ym­mär­tä­vät, ajat­te­le­vat ja ak­tii­vi­ses­ti itse luo­vat tur­val­li­suut­ta. Nuo­ret voi­vat myös tut­kia so­si­aa­lis­ta tur­val­li­suut­ta, ku­ten Vam­ma­lan lu­ki­os­sa hank­keen ai­ka­na on PS09-kurs­sil­la teh­ty. Opis­ke­li­joi­den ja työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suut­ta mää­rit­te­le­vät osit­tain eri lait, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta näi­tä täy­tyy kä­si­tel­lä rin­nak­kain.

Hank­kees­sa tar­kas­tel­laan oppi­lai­tos­tur­val­li­suut­ta pää­a­si­as­sa fyy­si­sen, psyyk­ki­sen ja so­si­aa­li­sen tur­val­li­suu­den kaut­ta. Li­säk­si mu­ka­na ovat myös di­gi­taa­li­nen ja pe­da­go­gi­nen tur­val­li­suus. Poh­ja­na on fyy­si­sen tur­val­li­suu­den hal­lit­tu tila, sil­lä fyy­si­ses­ti tur­vat­to­mas­sa ti­las­sa myös psyyk­ki­sen tur­vat­to­muu­den ko­ke­muk­set ovat isom­pia. Nämä kak­si osa-alu­et­ta taas ovat yh­tey­des­sä so­si­aa­li­seen tur­val­li­suu­teen ja sen tun­tee­seen, aina ope­tuk­ses­sa vai­kut­ta­vaan pe­da­go­gi­seen ja di­gi­taa­li­seen tur­val­li­suu­teen asti. Pe­da­go­gi­sen tur­val­li­suu­den voi­daan toi­saal­ta myös aja­tel­la kyt­ke­vän tur­val­li­suus­kult­tuu­rin ja -ajat­te­lun ope­tuk­seen (Ope­tus­hal­li­tus, Pe­da­go­gi­nen tur­val­li­suus).

Vir­tu­aa­li­to­del­li­suus ja sen hyö­dyn­tä­mi­nen oppi­lai­tos­tur­val­li­suu­des­sa tu­lee ta­val­la tai toi­sel­la ole­maan tu­le­vai­suut­ta. Sa­mal­la se ke­hit­tää ja mah­dol­lis­taa eri­lai­sia toi­min­ta­mal­le­ja jo ole­mas­sa ole­vien toi­min­ta­mal­lien ohel­le. Ta­voit­tee­na on uu­dis­taa tur­val­li­suus­a­jat­te­lua toi­min­nal­li­sem­mak­si osak­si arki­päi­vää. Hank­kees­sa ei var­si­nai­ses­ti pu­reu­du­ta ke­hit­tä­mään laki­sää­tei­siä asia­kir­jo­ja ja mal­le­ja vaan vie­dään eteen­päin nii­tä tu­ke­via toi­mia ja tee­mo­ja.

Hank­kees­sa yh­dis­te­tään kaik­kia näi­tä eri ulot­tu­vuuk­sia, ku­ten luo­mal­la vir­tu­aa­li­sia ym­pä­ris­tö­jä har­joi­tel­laan tur­val­li­ses­ti tur­val­li­suus­a­si­oi­ta. Tur­val­li­suus­tee­mat on tar­koi­tus tuo­da kaik­kien saa­ta­vil­le, esi­mer­kik­si hyö­dyn­tä­mäl­lä nuor­ten suo­si­mia so­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­via. Li­säk­si or­ga­ni­saa­ti­on tur­val­li­suus­kult­tuu­ria py­ri­tään ke­hit­tä­mään sel­keyt­tä­mäl­lä vuo­si­suun­ni­tel­maa ja ma­te­ri­aa­lia, esi­mer­kik­si tur­val­li­suu­den verk­ko­ma­te­ri­aa­li­na.

Konk­reet­ti­sia toi­mia hank­kees­sa on usei­ta. Py­rim­me luo­maan Thing­Link-oh­jel­mal­la 360-maa­il­mo­ja, joil­la voi­daan tu­tus­tua esi­mer­kik­si oppi­lai­tok­seen etu­kä­teen liik­ku­en siel­lä 360-ku­vien avul­la. Ku­viin saa­daan upo­tet­tua tie­to­laa­ti­koi­ta tai ky­sy­myk­siä, jot­ka oh­jaa­vat opis­ke­li­jan ete­ne­mis­tä har­joi­tuk­ses­sa. Täl­lais­ta har­joi­tus­ta voi­daan hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si osa­na tur­val­li­suus­kä­ve­lyä tai pois­tu­mis­har­joi­tus­ta, mut­ta sa­mal­la sen voi­daan aja­tel­la hel­pot­ta­van so­si­aa­lis­ta pai­net­ta; voit etu­kä­teen tu­tus­tua oppi­lai­tok­see­si ja esi­mer­kik­si kans­li­an si­jain­tiin, jo­ten saa­vut oppi­lai­tok­seen var­mem­pa­na.

Vas­taa­vas­ti voim­me ra­ken­taa so­si­aa­li­sen tur­val­li­suu­den ti­lo­ja, kiu­saa­mi­seen puut­tu­mi­sen har­joi­tuk­sia, ensi­apu­har­joi­tuk­sia tai mui­ta ti­lan­tei­ta, joi­ta arki­päi­väs­sä oli­si muu­ten haas­ta­vam­pi har­joi­tel­la. 360-har­joi­tuk­sis­sa vain mie­li­ku­vi­tus on ra­ja­na, ja sik­si näi­tä var­ten ote­taan opis­ke­li­jat mu­kaan to­teu­tuk­seen. Opis­ke­li­jat saa­vat ide­oi­da maa­il­man, tai har­joi­tuk­sen tee­man mu­kai­ses­ti ku­va­ta ka­me­ral­la tar­vit­ta­vat ku­vat tai vi­de­ot ja ra­ken­taa har­joi­tuk­sen. Jo­kai­nen lu­kio tuot­taa oman ko­ko­nai­suu­ten­sa, mut­ta ha­lu­am­me myös tuo­da yh­tei­söl­li­syyt­tä lu­ki­oi­den vä­lil­le ja jär­jes­tää yh­tei­sen ti­lai­suu­den. Toi­min­taan osal­lis­tu­mi­ses­ta opis­ke­li­jat saa­vat ai­van uu­den­lais­ta ko­ke­mus­ta har­joi­tus­ten ja vir­tu­aa­lis­ten maa­il­mo­jen ra­ken­ta­mi­ses­ta.

Kos­ka vir­tu­aa­li­suus tuo myös mah­dol­li­suuk­sia, se tuo myös ris­ke­jä, esi­mer­kik­si tie­to­tur­vas­ta. Vir­tu­aa­lis­ten maa­il­mo­jen ja mah­dol­li­suuk­sien vas­ta­pai­nok­si ta­voit­tee­nam­me on ka­sa­ta, ke­hit­tää ja yh­te­näis­tää osaa­mis­ta tur­val­li­suu­den osal­ta. Hank­kees­sa emme var­si­nai­ses­ti kir­joi­ta tur­val­li­suu­den suun­ni­tel­mia, mut­ta nii­tä voi­daan päi­vit­tää, li­sä­tä ja tuo­da nii­hin huo­mi­oi­ta muut­tu­vien mah­dol­li­suuk­sien ja maa­il­man ti­lan­teen kaut­ta. Yh­te­nä täl­lai­se­na toi­me­na on esi­mer­kik­si tur­val­li­suu­den vuo­si­kel­lon moni­puo­lis­ta­mi­nen ja pe­reh­dy­tys­ma­te­ri­aa­lien luon­ti ja ko­ko­a­mi­nen kaik­kien hel­pos­ti saa­ta­vil­le.

Ha­lu­am­me myös tuo­da tur­val­li­suu­den osak­si arki­päi­vää ja pu­het­ta. Kos­ka koh­de­ryh­mäm­me on nuo­ret, on so­si­aa­li­nen me­dia yh­te­nä työ­ka­lu­na. Käy­tös­säm­me on Ins­tag­ram ja tu­le­vai­suu­des­sa myös Tik­Tok. Myös kaik­kia vir­tu­aa­li­sia har­joi­tuk­sia voi käyt­tää pu­he­li­mel­la tai tie­to­ko­neel­la. Li­säk­si tuo­tam­me pod­cas­tin, joka jul­kais­taan syk­syl­lä 2023, kyt­ket­ty­nä tur­val­li­suu­den vuo­si­kel­loon ja tur­val­li­suu­den tee­ma­päi­viin.

TurvaX-hanke tukemassa opetussuunnitelmaa ja sen kehittämistä

Lu­ki­oi­den ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa on laa­ja-alai­sen osaa­mi­sen osa-alu­eet, joi­hin kuu­luu mm. hy­vin­voin­ti­o­saa­mi­nen ja vuo­ro­vai­ku­tus­o­saa­mi­nen. Laa­ja-alai­sen osaa­mi­sen osa-alu­ei­den si­säl­löt aut­ta­vat suun­taa­maan opin­nois­sa opit­tu­ja tai­to­ja ja tie­to­ja käy­tän­nön elä­mään. Ne luo­vat myös edel­ly­tyk­set, joi­den avul­la voi­daan hal­li­ta muu­tos­ta di­gi­ta­li­soi­tu­vas­sa ja moni­mut­kais­tu­vas­sa maa­il­mas­sa.

Ope­tus­suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti hy­vin­voin­ti­o­saa­mi­nen si­säl­tää tai­to­ja ja tie­to­ja, joi­den avul­la opis­ke­li­ja toi­mii ak­tii­vi­ses­ti oman ja tois­ten hy­vin­voin­nin ja tur­val­li­suu­den hy­väk­si. Opin­to­jen ta­voit­tee­na on myös ke­hit­tää opis­ke­li­jan val­miut­ta tun­nis­taa hy­vin­voin­tia ja tur­val­li­suut­ta hei­ken­tä­viä te­ki­jöi­tä, ku­ten uu­pu­mi­nen ja kiu­saa­mi­nen. Sa­mal­la opi­taan en­nal­ta­eh­käi­se­mään nii­tä ja et­si­mään apua on­gel­miin.

Hank­keen ja ope­tus­suun­ni­tel­man ta­voit­tee­na on edis­tää opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­tia ja tu­kea hei­dän ar­ke­aan ja elä­mään­sä en­tis­tä pa­rem­min. Hank­keel­la tu­e­taan ope­tus­suun­ni­tel­maan kir­jat­tua toi­min­ta­kult­tuu­ria, jol­la py­ri­tään osal­lis­ta­maan opis­ke­li­joi­ta, pa­ran­ta­maan yh­tei­söl­li­syyt­tä ja tu­ke­maan moni­muo­toi­suut­ta.

Toi­min­ta­kult­tuu­ria ja opin­to­jen moni­puo­li­suut­ta ja mie­lek­kyyt­tä han­ke tu­kee myös moni­puo­lis­ta­mal­la opis­ke­lu­ym­pä­ris­tö­jä vir­tu­aa­li­sik­si. Tä­män kaut­ta opis­ke­li­jaa oh­ja­taan hyö­dyn­tä­mään di­gi­taa­li­sia opis­ke­lu­ym­pä­ris­tö­jä, oppi­ma­te­ri­aa­lia ja työ­vä­li­nei­tä. Hank­keen kaut­ta tar­jo­taan mah­dol­li­suuk­sia in­no­va­tii­vi­seen ja mo­ti­voi­vaan opis­ke­luun ja työs­ken­te­lyyn, jot­ka kyt­ke­vät opis­ke­li­jan osaa­mi­sen opin­toi­hin sekä ko­ke­muk­siin­sa. Mer­ki­tyk­sel­li­set op­pi­mis­ko­ke­muk­set ovat nii­tä, jot­ka in­nos­ta­vat opis­ke­luun.

Ins­tag­ram @tur­va_x
Tik­Tok @tur­va_x

Läh­teet:

Har­ri­kari, Timo 2008. Ris­kil­lä mer­ki­tyt. Lap­set ja nuo­ret huo­len ja puut­tu­mi­sen po­li­tii­kas­sa. Hel­sin­ki: Nuo­ri­so­tut­ki­mus­ver­kos­to/Nuo­ri­so­tut­ki­mus­seu­ra, jul­kai­su­ja 87.

Kii­la­kos­ki, Tomi 2009. Viil­to­ja. Ana­lyy­si kou­lu­väki­val­las­ta Jo­ke­las­sa. Verk­ko­jul­kai­su­ja 28. Hel­sin­ki: Nuo­ri­so­tut­ki­mus­ver­kos­to & Nuo­ri­so­tut­ki­mus­seu­ra. http://www.nuo­ri­so­tut­ki­mus­seu­ra.fi/jul­kai­su­ja/ viil­to­ja.pdf Lu­ki­o­lais­ba­ro­met­ri. 2019, jul­kai­su. https://www.otus.fi/jul­kai­su/lu­ki­o­lais­ba­ro­met­ri-2019/ Lu­ki­o­laki. Fin­lex https://www.fin­lex.fi/fi/laki/ajan­ta­sa/2018/20180714 Mie­len­ih­meet. Mas­lown tar­ve­hie­ra­kia. Blo­gi. 2018. https://mie­len­ih­meet.fi/mas­lown-tar­ve­hie­rar­kia/ Ope­tus­hal­li­tus. Pe­da­go­gi­nen tur­val­li­suus. https://www.oph.fi/fi/kou­lu­tus-ja-tut­kin­not/pe­da­go­gi­nen-tur­val­li­suus

Pel­to­nen, J. 2006. Tur­val­li­suu­den kä­sit­teel­li­nen mal­li. Blo­gi­kir­joi­tus. http://www.sli­des­ha­re.net/je­re­pel­to­nen/tur­val­li­suus

Suo­ja­nen, Ilo­na. On­nel­li­nen tur­val­li­suus. Tie­to­kir­ja. Gau­de­a­mus. 2022

Syr­jä­läi­nen, Eija; Ju­ka­rai­nen, Pir­jo; Kii­la­kos­ki, Tomi; Yr­jä­läi­nen, Sami. Ko­et­tu tur­val­li­suus lu­ki­os­sa. Ar­tik­ke­li. Nuo­ri­so­tut­ki­mus 33. 2015 https://elekt­ra.hel­sin­ki.fi/oa/0780-0886/2015/3-4/ko­et­tu­tu.pdf

THL. Kou­lu­ter­veys­ky­se­ly 2019 ja 2021. https://sam­po.thl.fi/pi­vot/prod/fi/ktk/ktk1/sum­ma­ry_pe­rus­tu­lok­set2

Tik­ka­nen, Sami; Kam­mo­nen, Las­se; Aa­pio, Las­se; Kaar­na­leh­to, Ans­si; Lai­ti­nen, Jou­ko; Mik­ko­nen, Jar­mo, Pis­to; Mart­ti Her­man. Am­mat­ti­na tur­val­li­suus. WSOY Oppi­ma­te­ri­aa­lit. 2008. TUO­VI. Si­säi­sen tur­val­li­suu­den por­taa­li https://si­sai­nen­tur­val­li­suus.fi/tur­val­li­suu­den-tun­ne-ja-avun­saan­ti

Laa­du­kas­ta mei­nin­kiä lu­ki­ois­saLu­ki­oi­den ke­hit­tä­mis­ver­kos­ton jul­kai­su #34.4.2023